Positiivinen pedagogiikka auttaa näkemään hyvän

“Positiivinen pedagogiikka on tapa katsoa asioita, tapa ajatella ja toimia. Sen ydinajatus on, että kaikki haasteet ovat ratkaistavissa, joko yhdessä lapsen kanssa tai aikuisen lempeällä jämptiydellä”, Holma kertoo.

Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään tekopirteä tapa ajatella, eikä tarkoituksena ole lakaista kurjia asioita maton alle. Sen sijaan tietoisesti koitetaan korostaa asioiden hyviä puolia ja sitä, miten ikäviinkin tai haastaviinkin asioihin löydetään aina yhdessä jonkinlainen ratkaisu.

Samalla opetetaan lapselle tärkeitä taitoja, joilla hän oppii kohtaamaan vaikeuksia ja haasteita elämässään, kuten toisten ihmisten ja itsensä arvostamista. Positiivisen pedagogiikan keinoin voidaan auttaa lapsia rakentamaan realistista ja itsevarmaa minäkuvaa. (Lähde: peda.net)

“Käännetään mieli ikään kuin myönteiseen ajatteluun. Kasvattajana nähdään lapsen vahvuudet. Uskotaan lapseen, osallistetaan lapsi ja kun haasteita tulee, nähdään ne asioina, joihin kaikkiin löytyy ratkaisu”, Holma selventää.

Holma työskentelee Hoivanetillä lapsiperheiden kotipalvelun ja lastenhoidon parissa. Päivisin hän toimii Tuusulassa konsultoivana varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Koulutukseltaan Janka on Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja Nepsy-valmentaja. Työssään Holma hyödyntää ratkaisukeskeistä ajattelutapaa ja ammentaa myönteisyyttä sekä työkaluja positiivisesta pedagogiikasta. Hän pitää työskentelystä erityisesti perheissä, joissa lapsilla on neuropsykiatrista oirehdintaa, eli ns. nepsy-oireita.

“Yleensä perheitä jotka herättävät mun mielenkiinnon ovat niitä, joissa on arjen hallinnan haastetta tai lapsissa nepsyoireita.”

Holma uskoo vahvasti, että kaikki asiat ovat ratkaistavissa ja asiat, joihin kiinnität huomiota, vahvistuvat:

“On hyvä muistaa että asiat, joihin kasvattajana kiinnittää huomiota, vahvistuvat. Kun näet hyviä asioita ympäristössäsi ja lapsessa, niin ne vahvistuvat. Sama on sitten kolikon toinen puoli, eli jos näet pelkät heikkoudet ja ongelmat, niin niiden näkeminen vahvistuu. Pakka pitäisi kääntää ihan toisinpäin, eli ajatella niitä positiivisia asioita ja nähdä ne vahvuudet”,

lastenhoidon timanttinen ammattilainen painottaa ja jatkaa:

“En ajattele että tässä maailmassa olisi ongelmia, joita ei voisi ratkaista. Usein ihmisellä itsellään on se ratkaisemisen taito ja sitten kun vähän kaivaa, niin sieltä se (taito) löytyy.”

Helpommin sanottu kuin tehty? Miten oman ajattelun onnistuisi kääntämään sellaiseksi, että näkisi asioissa aina myönteisen puolen ja ratkaisun mahdollisuuden? Kiireen keskellä, arkisissa ja haastavissakin tilanteissa?

“Ei sitä naps, käännetä, vaan sitä pitää harjoitella! Ihan niinkuin lapset harjoittelevat meidän kanssamme. Hekin alkavat pikkuhiljaa omaksua tavan nähdä positiivisia asioita ympärillään. Kannattaa aloittaa harjoittelu vaikka ihan yhdestä asiasta. Voit esimerkiksi päättää, että ensimmäisen puolen tunnin aikana yrität ajatella vastaan tulevista haasteista tai vaikeuksista niin, että ne ovat kaikki ratkaistavissa”, Holma kertoo lempeästi.

“Mitään oikotietä ei ole, harjoitus tee mestarin. Sitten, tapahtuu kumma juttu: kun rupeaa näkemään myönteisiä asioita ympärillään, niin niitä rupeaa löytämään yhtäkkiä lisää.”

Vaka-ammattilaisen mukaan positiivinen pedagogiikka auttaa myös pyristelemään kielteisyyttä vastaan:

“Jos huomaa ympärillään negatiivista suhtautumista asioihin, perheessä tai työyhteisössä, on tärkeää yrittää tietoisesti tuottaa positiivisia asioita tilalle.”

Hänen mielestään positiivisesta pedagogiikasta on puhuttu niin pitkään, että ajattelutapana sen pitäisi olla jo lähestulkoon itsestäänselvyys:

“Ajattelen että kyllä elämässä on niin paljon helpompaa, kun ajattelet että okei, haasteita tulee ja huonoja päiviä tulee, mutta kaikesta mennään yli ja kaikkeen löydetään ratkaisu. Ja kun oppii huomaamaan myönteisiä asioita ympäristössään, se parantaa elämänlaatua! Yksi myönteinen asia kerrallaan.”