Kurkistus lastenhoitajan työhön: ”Suosittelisin tätä muillekin!”

Hoivanet on yksityinen lapsiperheiden palvelutalo, joka työllistää vuosittain lähes 200 sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaista. Hoivanetillä työskennellään sekä sosiaalipalveluiden että yksityisen lastenhoidon parissa. Ida Mokki on tehnyt keikkatöitä viime kesästä asti ja hän hoitaa erityisesti sairastuneita pikkulapsia heidän omissa kodeissaan. Hän kertoo tehneensä myös päiväkotikeikkailua.

“Minulla oli haaveena päästä tekemään pienten lasten kanssa töitä,” rauhallinen ja elämänmyönteinen Ida kertoo, ja toteaa samaan hengenvetoon, että pienet lapset ovat olleet aina hänen sydäntään lähellä. “Lapsissa on jotakin ainutlaatuista, jota voisi kutsua aitoudeksi: Hehän ovat uusia täällä elämässä ja maailmassa, heillä on sellaista uteliaisuutta asioita kohtaan.” 

Lastenhoitajana työskentelevä lastenhoitaja Ida Mokki rientää perheiden avuksi esimerkiksi lapsen sairastuessa.

“Suosittelisin tätä muillekin” 

Työ Hoivanetillä yksityisen lastenhoidon parissa sopii mainiosti opiskelun ohelle: 26-vuotias tanssin opiskelija työskentelee Hoivanetillä pari kertaa viikossa. Ida avaa varauskalenteriinsa tietyt päivät, joille hän toivoo töitä, ja joille asiakasperhe voi varata hänet lastenhoitajaksi. “Nyt on sattunut löytymään tosi hyvin työkeikkoja näille mun toivomille päiville, se on ollut kauhean kiva.”

Ida kehuu järjestelmää, jonka kautta työkeikkoja voi varata: “Meillä on niin kauheen hyvä toi järjestelmä. Mielestäni se on jotenkin ihan uskomaton! Se on niin helppoa. Ja tuntuu, että kaikki muutkin asiat tässä yrityksessä toimivat hyvin. Olen iloinen että tällainen palvelu on olemassa. Suosittelisin tätä muillekin.”

Perheet ovat olleet ihania

Idan mielestä on hauskinta käydä työkeikoilla perheissä. “Kyllä mä tykkään eniten siitä, että meen sinne yksityiseen perheeseen. Mielestäni ei ole niin kauheasti väliä, onko lapsi sairastunut vai terve, kun ei ne ole ikinä olleet mitenkään erityisen sairaita. Se on ollut jotain sellaista yskäflunssaa ja kuumetta.” keikkatyöläinen kertoo.  

Korona-aikakaan ei ole tuonut ylimääräisiä haasteita. Tartuntariskin minimoimiseksi olemme huolehtineet siitä, että oireiset lapset on testattu aina tartunnan varalta etukäteen. 

Perheet ovat myös ottaneet lastenhoitajan avosylin vastaan: “Onhan se tietysti jännittävää tavata uusia ihmisiä, mutta sehän on aivan upeaa mennä sinne kotiympäristöön. Vanhemmat ja perheet, joita on tullut vastaan, ovat olleet todella, todella ihania.”

Touhuilua, leikkimistä ja perustarpeista huolehtimista 

Minkälainen sitten on Idan tyypillinen työpäivä? “Aamupalan syöntiä, leikitään tai pelaillaan. Joskus käydään myös ulkoilemassa, tietenkin riippuen lapsen voinnista. Sitten on lounas ja joskus lapsi nukkuu päiväunet, riippuen lapsesta. Sitten usein välipalan syöntiä ja kohta vanhempi tuleekin jo kotiin.”

Pienetkin lapset siis jaksavat touhuilla melko aktiivisesti vaikka olisivatkin toipilaina. Sairaan lapsen hoitopäivä ei eroa paljoakaan terveen lapsen hoitopäivästä, paitsi ulkoilun suhteen: Kuumeisena ei tietenkään ulkoilla. 

Läsnäoloa hetkessä lapsen kanssa

Ida pohtii työssään toisinaan sitä, milloin on hyvä asettaa rajoja hoitolapsille, sillä se ei ole aina välttämättä ihan helppoa. Perheiden kanssa ei välttämättä käydä asiaa läpi etukäteen; Se, mitä lapsi saa tehdä ja mitä ei, voi tietysti vaihdella perheestä riippuen. Erilaiset tilanteet tulevat myös eteen spontaanisti ja arvaamatta: “Koska ja miten asettaa rajat, on sellainen asia, johon minun pitää kiinnittää tietoisesti huomiota. Tottakai kiellän, jos se on aiheellista. Mutta se on kyllä sellaista tunnustelua, jossa saa olla todella läsnä”. 

Idan mielestä lastenhoitotyö on opettanut paljon. Hän pohtii mietteliäänä erityisesti läsnäoloa lapsen erilaisten tunnetilojen äärellä:  “Lapsilla on niin paljon tunteita. Se on tosi opettavaista että miten niiden tunteiden äärellä vaan ollaan ja pysähdytään. Ja ne voi vaan virrata läpi sieltä, ja se on minusta tosi ihanaa.” 

***

Jaa jos tykkäsit

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä