Lapsen vauva-aika on vanhemmille ihmeitä täynnä. Ajankulua ei tunnu mittaavan kello tai kalenteri vaan lapsen kasvun eri vaiheet. Ensimmäistä hymyä katsellessa, ensimmäistä sanaa jokelluksen seasta höristellessä – ”Oi, sanoiko hän äittä! Kyllä, siis ihan selvästi äiti!!” – ja vaippoja vaihtaessa saa muu maailma rauhassa kadota taustalle.

Kun vauva saa yhä enemmän leikkivän taaperon piirteitä, piirtyy vanhempien mieleen usein kaksi kysymystä: milloin pienestä vauvastani tuli taapero ja missä haluaisin taaperoani hoidettavan sitten, kun itse olen töissä?

Päivähoitomuoto löytyy usein pitkän pohdinnan jälkeen

Etenkin esikoiselle sopivimman päivähoitomuodon löytäminen voi olla pitkän pohdinnan tulos. Päivähoitomaailma vaihtoehtoineen vaatii perehtymistä - monelle tulee yllätyksenä, ettei koottua tietoa juuri oman asuinalueen vaihtoehdoista olekaan niin helposti saatavilla.

Päätöstä punnitaan yhtäaikaisesti perheen arjen toimivuuden (hoitomatka ja hoitoajat) ja lapsen edun (yksilöllinen hoito, virikkeellisyys, hoitajien ammattitaito, sosiaaliset kontaktit) näkökulmista.

Oman lapsen temperamentti alkaa tässä vaiheessa myös valjeta yhä selvemmin ja sekin vaikuttaa päätökseen. Herkempää tarkkailija-pohdiskelijaa ei ehkä haluta kuormittaa liian levottomalla ympäristöllä tai suurella ryhmällä.

Jos taas eloisa ja sosiaalinen lapsi on jo vauva- ja leikkitreffeillä vaikuttanut olevan kaikkien kaveri ja nauttinut seurasta ja vaihtelusta, voi toiveissa olla päivähoitomuoto, jossa lapsi pääsee toteuttamaan näitä piirteitään.

Polttava kysymys vanhemman mielessä on usein myös se, onko hoitajilla tarpeeksi aikaa ja sensitiivisyyttä huomioida pienen lapsen tarpeet ja tukea tätä päivittäisessä kehityksessä?

Monta hyvää vaihtoehtoa päivähoitoon

Päiväkoti, päikky, dagis tai tarha on monelle se tutuin vaihtoehto

Päiväkotihoidossa vaihtoehtona on joko kunnallinen tai yksityinen päiväkoti. Tarjolla on erilaisia painotuksia pedagogiikan (steiner, montessori) tai toiminnallisten painotusten (musiikki, liikunta,kielikylpy tai teknologia) suhteen.

Ryhmäkoko ja tilat

• Päiväkotien koko vaihtelee tyypillisesti noin kolmestakymmenestä yli kolmeensataan lapseen. Tämä tarkoittaa sitä, että että pienen lapsen ympärillä on paljon erilaisia aikuisia ja lapsia.
• Lapset on usein jaettu pienryhmiin iän perusteella (pienten ryhmä 1-3v, 3-4v lapset, viskarit ja eskarit) ja ryhmillä on useimmiten omat nimetyt vastuuhenkilönsä.
• Tilat ja ulkoilu-alueet on suunniteltu lapsia varten, ja hoitajat keskittyvät pelkästään lasten hoitoon - siivoukseen ja ruoanlaittoon on päiväkodissa omat ammattilaisensa.

Hoitajat ja aukioloajat

• Päiväkodissa työskentelee lastentarhanopettajia (LTO tai sosionomi), lastenhoitajia (lähihoitaja) ja erilaisia avustajia.
• Erityislastentarhanopettaja (ELTO) tai kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO) ohjaavat erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevää henkilökuntaa.
• Kunnalliset päiväkodit tarjoavat joustavimmat aukioloajat (6:30-17:30), yksityiset hieman suppeammat (7-17).

Kenelle päiväkoti sopii?

Päiväkotiryhmässä lapsi tottuu jo pienenä eri-ikäisten seuraan ja pääsee osalliseksi isompaa lapsiryhmää. Päiväkodit tarjoavat ammattimaista varhaiskasvatusta (eli suunnitellusti toteutettua opetusta, kasvatusta ja hoivaa) ja monipuolisesti virikkeitä lapsen päiviin.

Suuressa ryhmässä hoitajat eivät aina välttämättä ehdi tukemaan lasta yksilöllisesti tai kiinnittää huomiota kaikkeen mitä lasten välillä tapahtuu. Räkätaudit ja flunssat tulevat tutuiksi päiväkodissa olevien lasten vanhemmille. Myös tiedonkulussa päiväkodin ja vanhempien välillä on usein parantamisen varaa.

Perhepäivähoidossa ollaan pienessä ryhmässä kodinomaisessa ympäristössä

Myös perhepäivähoidossa voi valita kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoitajan välillä. Yksityinen perhepäivähoitaja on perinteisesti itsensä työllistävä mikroyrittäjä.

Ryhmäkoko ja tilat

• Perhepäivähoidossa ryhmät ovat pienet: ryhmässä on yksi hoitaja ja enintään 4 alle kouluikäistä lasta. Tämän lisäksi ryhmässä voi olla hoidossa yksi osapäivähoitoa tarvitseva esikoululainen tai koululainen.
• Perhepäivähoidossa hoitopaikkana toimii kotiympäristö - joko hoitajan oma koti tai hoitoryhmän perheiden kodit.

Hoitajat ja aukioloajat

• Perhepäivähoitajina työskentelee sosionomeja, lähihoitajia, perhepäivähoidon ammattitutkinnon suorittaneita. Osaaminen on voinut kertyä myös itsenäisestä lastenhoitotyöstä perheissä tai lastenhoitajan työstä päiväkodissa.
• Kunnallinen kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO) ohjaa erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskenteleviä perhepäivähoitajia (sekä kunnallisia että yksityisiä).
• Kunnallisten palveluntarjoajien perhepäivähoitajilla on pääsääntöisesti 8h työpäivät. Perhepäivähoidon mikroyrittäjinä toimivat hoitajat tarjoavat hieman joustavimmat hoitoajat (6:30-17:30).

Kenelle perhepäivähoito sopii?

Kun lapsen ensimmäiseksi hoitomuodoksi etsitään lempeää, yksilölliseen perushoivaan ja läsnäoloon perustuvaa hoitoa on perhepäivähoito hyvä ratkaisu. Perhepäivähoidossa lapsi saa omassa tahdissaan ja yksilöllisesti tuettuna harjoitella taitoja (puhuminen, kävely, syöminen, puhtaaksi oppiminen), jotka helpottavat myöhempää siirtymistä muihin hoitomuotoihin.

Perhepäivähoidossa vanhempien ja hoitopaikan yhteistyö, ns. kasvatuskumppanuus toteutuu parhaimmillaan. Hoitaja tuntee hyvin sekä lapsen että perheen ja hoidon räätälöinti perheen tarpeita (päiväuni, ruokailu, yksilöllinen tuki) vastaavaksi on mahdollista. Päivän jälkeen hoitaja osaa kertoa mitä lapsen päivään on kuulunut - viestintä on mutkatonta ja aktiivista.

Ryhmäperhepäivähoito eli ryhmis on päiväkodin ja perhepäivähoidon välimuoto

Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään pääasiassa kunnallisena, mutta myös yksityisenä hoitomuotona.

Ryhmäkoko ja tilat

• Päiväkotia hoitomuodossa muistuttavat erityisesti lapsille suunnitellut tilat (tyypillisesti 3-4 huoneen asunto) ja enimmillään 12 lapsen pienryhmä.

Hoitajat ja aukioloajat

• Hoitajia ryhmiksessä on 2-3 ja heidän koulutustaustansa vastaa perhepäivähoitajien tasoa. 12 lapsen ja 3 hoitajan ryhmässä vähintään yhdellä tulee olla lähihoitajan tutkinto.
• Ryhmäperhepäivähoidossa siis kaksi tai kolme perhepäivähoitoryhmää toimivat saman katon alla vastaten kukin omasta lapsiryhmästään.
• Sekä kunnalliset että yksityiset ryhmäperhepäiväkodit ovat ovat pääsääntöisesti auki klo 7-17.

Kenelle ryhmäperhepäivähoito sopii?

Ryhmäperhepäivähoidon valitsevat usein vanhemmat, jotka pitävät kodinomaista hoitopaikkaa päiväkotimaista ympäristöä vähemmän stressaavana pienelle lapselle, mutta arvostavat pienryhmää, jossa lasten vertaisryhmä on hieman isompi ja ikähaitari perhepäivähoitoa laajempi.

Myös ryhmäperhepäivähoidossa hoitajan persoonalla ja osaamisella iso merkitys hoitomuotoa valittaessa. Ryhmäperhepäivähoidossa ei ole aivan samaa kodin tunnelmaa kuin oikeassa kodissa, mutta tilat ovat kuitenkin päiväkotia kodinomaisemmat.

Sairastuneelle hoitajalle tulee yleensä sijainen. Varahoito on myös järjestetty ryhmäperhepäivähoidon taholta.

Yksityinen lastenhoitaja tuo joustavuutta

Vanhemmat, jotka kaipaavat enemmän joustoa aikatauluihinsa, saattavat pohtia yksityisen lastenhoitajan palkkaamista tai palvelun ostamista.

Ryhmäkoko ja tilat

• Hoito tapahtuu yleensä lapsen omassa kodissa, mikä on usein vanhempien mielestä tuttuna ympäristönä lapselle mieluisin hoitopaikka.
• Hoitopäivät voidaan suunnitella joustavasti juuri oman lapsen tarpeiden mukaan ja hoitoaikataulu vanhempien työpäivien mukaan.
• Tässä päivähoitomuodossa ei välttämättä ole ryhmää, ja siksi sosiaalisuus jää vähäisemmäksi. Kuitenkin myös eri perheiden vanhemmat voivat palkata lapsilleen yhteisen hoitajan, jolloin lapsista koostuu pieni ryhmä.

Hoitajat ja aukioloajat

• Jos lapsella on oma, kotona käyvä hoitaja, yleensä perhe valmistaa ruoat ja siivoaa, ellei toisin erikseen sovita.
• Oma hoitaja lisää arkeen kiireettömyyttä, kun lasta ei tarvitse kuskata kotoa mihinkään.

Kenelle yksityinen lastenhoitaja sopii?

Joustavuus ja se, että saa valita mieleisensä hoitajan, usein vaikuttavat päätökseen palkata yksityinen hoitaja. Se ei välttämättä myöskään ole niin kallista kuin usein saatetaan luulla.

Huomioitava on, että jos perhe palkkaa oman hoitajan, mukaan astuvat myös työnantajan velvollisuudet ja paperityö. Myös rooli sekä työnantajana ja vanhempana eli asiakkaana voi olla ristiriitainen. Hoitajan sairastuessa varahoito on järjestettävä itse.

Voit ostaa palvelun myös yksityiseltä palveluntarjoajalta. Hoivanet toimii palveluntarjoajana pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

Palvelun ostamisen etuina ovat huolettomuus, joustavuus ja helppous sekä toimintavarmuus. Hoivanet huolehtii työnantajavelvotteista sekä esimiehisyydestä ja hoitaa sijaisjärjestelyt sairastapausten yllättäessä.

Haluatko tietoa Hoivanetin vakituinen lastenhoitaja -palvelusta?

Lähetä yhteydenottopyyntö tai ota yhteyttä niin kerromme lisää!

TILAA BLOGI SÄHKÖPOSTIISI